YOMANGO

Suhtautuminen Yomango(http://www.yomango.net/)-liikkeeseen ei ole yhtenäistä edes
Edistyksellisiksi itseään kutsuvien piirien joukossa. Yomangon kriitikot lähinnä haukkuvat yomangoa kapitalismin jatkeeksi, anhneuden ylistykseksi ja sairaalloiseksi oman edun tavoitteluksi(kapitalismi).

Tälläinen kritiikki on nurinkurista, eivätkä kritisoijat ymmärrä yomangon taiteellista puolta. Varastaminen on performanssi, joka käsittelee kapitalismin olemusta hieman eri näkökulmasta.
Yomango on vain politisoinut varastamisen. Varastaminen on samalla keino vaikuttaa, sekä kyseenalaistaa patriarkaattisen yhteiskunnan kivettyneitä normeja. Moni onkin kertonut tärkeimmäksi motiivikseen särkeä kielellis-kulttuurisia muureja.

Itseasiassa useat taiteilijat ja aktivistit ovat käyttäneet samankaltaisia vaikutuskeinoja, esim. Eläinoikeusliikkeellä on kampanjoissaan kuvia teurastetuista eläimistä. Kuitenkaan kukaan ei arvostele(syystä) Eläinoikeusliikkeen motiiveja.

Yomangon yksi oleellinen osa, joka on saanut paljon kritiikkiä osakseen on sen luksusta ihannoiva puoli. Kuten edellä totesimme se selittyy osittain toiminnan performanssiluonteisuudella, mutta yomango myös kritisoi kapitalistista konstruktiota, 'luksusta'. Kapitalismissa on premissi, että luksus on palkkio kapitalismin innokkaimmille palvojille(uhreille). Koska omistaminen(varsinkin nykymuodossaan) on periaatteessa varastamista, ei voida ostamisen ja varastimisen välillä oikeastaan nähdä eroa käytännössä. Tuodessaan luksuksen jokaiselle, Yomango pistää yhteen kapitalismin herkimmistä alueista, sen uhkailu, alistus ja palkitsemisjärjestelmään.